Männyn siemen
Jalostetuista siemenistä kasvaneen metsän laatu on parempaa ja tukiksi kelpaavaa runkoa on enemmän kuin tavallisesta metsikköpuusta kasvaneessa metsässä. Lisäksi jalostetun viljelymetsän kasvatuksen kiertoaika on tavanomaista lyhyempi. Hyvin hoidettuna kiertoaika voi lyhentyä jopa 10–20 vuotta. Lisäksi siemenviljelysten edullisissa kasvuolosuhteissa kehittynyt siemen on painavampaa ja tasaisemmin itävää, minkä vuoksi sillä saavutetaan metsäkylvössä hyvä uudistamistulos.
Siemen Forelian männyn siemenviljelyksillä on tarjolla sekä 1. sukupolven että 1,5. sukupolven siemenviljelyssiementä. Kummankin sukupolven siemenet ovat laadukkaita, mutta 1,5. sukupolven männyn siemen on vielä korkealaatuisempaa kuin 1. sukupolven siemenviljelyssiemen.
Männyn saatavuus
Siemen Forelia tuottaa männyn jalostettua siementä koko maan laajuisesti. Männyn siemenviljelyssiementä on saatavilla etelärannikolta aina Sodankylän korkeudelle saakka.
Männyn 1. sukupolven siemenviljelyssiemen
Männyn 1. sukupolven siemenviljelyssiemen on geneettisesti ja fysiologisesti korkealaatuinen ja monimuotoinen. Monimuotoisuuden takaavat siemenviljelysten kymmenet kantapuut ja ympäröivät metsät, jotka pölyttävät viljelyksiä. Pitkäaikaisen jalostustyön tuloksena syntynyttä männyn 1. sukupolven siementä käytetään laajasti niin metsäkylvöihin kuin taimituotantoon.
1. sukupolven siemenviljelyssiemenet tuottavat nopeammin parempaa tukkipuuta. Siemenet ovat tilavuuskasvultaan ja laadultaan 10–15 % parempia kuin vastaavat metsikköalkuperän siemenet. Puiden oksat ovat ohuempia ja niitä on vähemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtä lisätukkikuormaa metsän kiertoaikana.
Männyn 1,5. sukupolven siemenviljelyssiemen
Satovaihtelun vuoksi männyn 1,5. sukupolven siemenviljelyssiemenen saatavuus on vielä rajallista. Männyn 1,5. sukupolven siementä kutsutaan myös valiosiemeneksi. Valiosiemen on perimältään korkealaatuista siemenviljelyssiementä, joka tarjoaa tällä hetkellä parhaan mahdollisen kasvun ja laadun. Valiosiemenen laadun takaa valikointi, jossa vain parhaat 1. sukupolven puut on valittu 1,5 sukupolven perustaksi. Siksi se on kasvu- ja laatuominaisuuksiltaan 1. sukupolven siemenviljelyssiementä parempaa. Tavalliseen metsikkösiemeneen verrattuna se tuottaa jopa 25 % suuremman tilavuuskasvun, mikä tarkoittaa kahta lisätukkikuormaa metsän kiertoaikana.
Kylvöaika
Männylle suotuisin kylvöajankohta alkaa lumien sulamisesta ja kestää juhannukseen saakka. Syksyllä kylvettäessä ajankohdan tulee olla niin myöhäinen, etteivät siemenet ehdi itää ennen pakkasia, vaan aloittavat kasvunsa vasta seuraavana keväänä. Tutkimusten mukaan syyskylvö onnistuu parhaiten Pohjois-Suomessa. Kevätkylvö on kuitenkin varmin tapa onnistua kylvössä.
Männyn käsinkylvö
Mänty sopii kylvettäväksi kuivahkoille ja karuille maille – siis tavanomaisille männyn kasvupaikoille. Käyttämällä kylvössä hyvää, jalostettua siemenviljelyssiementä varmistetaan hyvälaatuinen ja nopeakasvuinen puusto uudistusalalle. Männyn kylvöä voidaan käyttää myös täydennyksenä siemenpuualueilla. Näin varmistetaan taimettuminen heikkonakin siemenvuonna. Männyllä kylvökohtia pyritään saamaan noin 2 000 kpl/ha. Yhteen kohtaan kylvetään itävyydestä riippuen 12–25 siementä. Siemenet kylvetään muokkauksessa paljastettuun kivennäismaahan. On hyvä, jos laikun pinnassa on humusta. Siemenet ripotellaan hajalleen liian tiiviiden kylvötuppaiden välttämiseksi. Hajalleen kylväminen estää myös siemensyöjiä (linnut, jyrsijät) löytämästä siemeniä, mikä parantaa kylvötulosta. Myös ns. vakoruutukylvö on käyttökelpoinen menetelmä. Siinä siemenet ripotellaan kylvölaikkuun tehtyyn pieneen vakoon. Ohut kerros kivennäismaata (3–5 mm) siementen päällä parantaa taimettumista.
Männyn konekylvö
Kylvölaite säädetään tavoitetiheyden (g/ha) ja siemenen laadun mukaan. Esimerkiksi 2m muokkausvälillä ja yli 90 % itävyydellä siemeniä tulee muokkausjälkeen n. 10 kpl/jm. Konekylvössä on tärkeätä seurata, että siemenet osuvat muokkausjälkeen.
